Seuran historiaa
Toiviaisten Sukuseura
Karjalan menetyksen jälkeen 1960-luvulla useat Karjalasta evakkoon joutuneet suvut alkoivat kokoontua ja miettiä tapaa, millä säilyttää kenties iäksi kadotetun kotiseudun muisto jälkipolville. Toiviaisten sukuseurakin perustettiin tuolloin ja siten se on yksi vanhemmista suomalaisista sukuseuroista; 1980-luvulta alkaen sukuseuroja on perustettu tiheään tahtiin laajan kansalaisten keskuuteen levinneen sukututkimusharrastuksen innoittamana.
Toiviaisten Sukuseuran varsinainen perustava kokous pidettiin Mikkelin Urheilutalossa lokakuun 13. päivänä 1963. Siitä alkaen sukuseura on toiminut rekisteröimättömänä sukuyhdistyksenä ja sen toiminta on alkuinnostuksen jälkeen kokenut väliin hyvin hiljaisiakin vuosia, mutta on virinnyt jälleen viime vuosina ja sukuseuraan liittyminen on varsin vilkasta mm. keski-iän saavuttaneiden, sotien jälkeen syntyneiden sukupolvien keskuudessa. Kultaisessa keski-iässä useimmiten on jo aikaa hiukan katsoa taaksepäin ja sitä kysyy itseltään, kuka minä oikeastaan olen ja keitä olivat äiti ja isä, isovanhemmat.
Toiviaisten sukuseura on toimintavuosiensa aikana pitänyt sääntömääräisiä varsinaisia sukukokouksia ja tapaamisiaan seuraavilla paikkakunnilla:
1963 Mikkeli, 1964 Jyväskylä, 1966 Lahti, 1967 Savonlinna, 1977 Helsinki, 1978 Helsinki, 1979 Lahti, 1981 Helsinki, 1983 Loimaa, 1985 Kirkkonummi, 1987 Lappeenranta, 1989 Helsinki, 1991 Pori, 1993 30-vuotis juhlaristeily Tallinna, 1995 Helsinki, 1997 Tuusula, 1999 Helsinki, 2001 Heinola, 2003 M/S Romantika, 2005 Lahdessa sekä viimeksi 2007 Ruokolahdella.
Seuraava sukukokous on vuonna 2009.Nykyistä ja tulevaa
Myös muita tapaamisia ja yhteisiä retkiä on vuosien aikana järjestetty. Tulevien vuosien varsinaisten sukukokouksien pitopaikkoja ovat toivottavasti myös Suomen pohjoisemmat kaupungit ja välivuosina on toivottu Karjalaan suuntautuvia opastettuja ”juurimatkoja”.
Sukuseuran jäsenmäärä on kautta vuosien ollut melko pieni. Tämä johtunee siitä tosiseikasta, että sukuseuran säännöt määrittelivät sen, että seuraa voitiin pitää pitkään lähes nimen kantajien sukuseurana – jopa salaseuraksi sitä joskus nimiteltiin. Suvun naiset ja heidän jälkeläisensä kokivat tämän kovin epäoikeudenmukaiseksi. Mutta 1960-luvulla oli tapana perustaa sellaisia yhdistyksiä; ajat ovat onneksi muuttuneet ja sukuseuran sääntöjäkin on jo rukattu nykyaikaisen sukuseuran vaatimuksia ja toivomuksia vastaavaksi.
Lisätietoa sukuseuran perustamisen historiasta löydät tästä linkistä
(lehtileikkeitä sanomalehdistä): Linkki lehtiarkistoon !Vuosien 2000-2001 vaihteessa sukuseuran jäsenrekisterissä oli 225 kotimaista ja 6 ulkomaista osoitetta, joissa asuu sukuun kuuluvia aikuisia henkilöitä pyöreästi 300.