Karjalainen talonpoikaissuku
Toiviaisten suku on lähtökohdiltaan talonpoikainen. Ennen teollisen kauden alkamista Karjalassa – suunnilleen ennen vuotta 1870 – Toiviaiset mainitaan asiakirjoissa talonpoikina aina silloin kun ammatti, arvo tai sääty on ilmoitettu. Heidät on merkitty isäntinä – lahjoitusmailla tietenkin lampuoteina – emäntinä ja torppareina, joskus renkeinä tai piikoina.
Vanhoista asiakirjoista tunnetaan 1500-luvulta porvari ja raatimies Antti Toiviainen Viipurista ja Juvan kirkkoherrana toiminut Olavi Toiviainen. Lisäksi asiakirjoista on löydettävissä muutama kauppias tai käsityöläinen 1600-1700 –lukujen vaihteessa Käkisalmesta.
Näiden porvarien ja kirkkoherran lisäksi asiakirjat mainitsevat kahdesti myllärin ja kerran sepän ammatin, parissa tapauksessa on ammatiksi merkitty työmies ja sahamies ja vain kerran kalastaja. Vasta 1800-luvun puolivälin jälkeen joku Toiviainen on toiminut virkamiehenä tai maanviljelijä on ottanut sivuammatikseen kauppiaana tai liikemiehenä toimimisen. Ennen teollisen ajan alkua asiakirjat eivät tunne Toiviaista esim. räätälinä, suutarina, puuseppänä tai nahkurina.
Toiviaisten sukuhaarat on nimetty kotipitäjän ja kotikylän ensimmäisen tunnetun Toiviais-perheenpään mukaan seuraavasti:
ETELÄ-KARJALA
Jääski : Saviniemen Jaakon ja Kuurmanpohjan Pietarin suvut